Ohjelmallisesti ohjattu tietokeskus – hypeä vai ei?
Ohjelmallisesti ohjattu tietokeskus. Siis..mikä se on? Taasko uusi hype-sana?
– Kyllä ja ei.
Ohjelmallisesti ohjattu konsepti ei ole uusi, vaikkakaan samaan konseptiin ei aikasemmin viitattu “ohjelmallisesti ohjattu” -sanaparilla. Jo 1990-luvulla telekommunikaatioalalla huomattiin verkon hallinnan ja verkkoon liittyvien kustannusten haasteet. Silloin tyypillinen kytkin, eli lähinnä puheliikennettä ”jostakin jonnekin” välittävä laite, oli tiukasti integroitu paketti. Siinä liikennettä ohjaava sekä liikennettä siirtävä toiminnallisuus olivat yhtä.
Samaan aikaan yleiskäyttöiset prosessorit alkoivat yleistyä kiihtyvään tahtiin. Tämä teki järkeväksi erottaa datan siirtämiseen liittyvät tehtävät ja kontrolliin liittyvät tehtävät omiin loogisiin kerroksiinsa. Eli konseptuaalisesti tässä ei tapahtunut mitään uutta.
Lyhyesti: myös ohjelmallisesti ohjatussa tietokeskuksessa (puuttumatta semantiikkaan tiedon ja datan välillä) on kyse kontrolloinnin ja varsinaisten datan käsittelyyn liittyvien järjestelmien loogisesta erottamisesta.
Yksinkertaisuuden vuoksi näihin viitataan yleisesti kontrolli- ja datakerroksina. Tietokeskuksessa datakerrokseen kuuluvat laskenta (CPU, RAM), verkko ja tallennus. Pitkään nämä datakerroksen komponentit olivat tiukasti integroituja paketteja, jotka murtuivat ensimmäisen kerran, kun laskennan virtualisoiminen oli mahdollista laajaan käyttöön levinneen x86-arkkitehtuurin avulla.
Ohjelmallisesti ohjattu tietokeskus
Virtualisoinnissa itsessään on jo järkeä, johtuen prosessoreiden kiihtyvästi parantuvasta suoritustehosta. Virtualisointi yhdessä komponenttien standardoinnin kanssa ovat olleet ensimmäisiä mahdollistajia ohjelmallisesti ohjatun tietokeskuksen toteutukselle.
Samat tekijät ovat suurelta osin mahdollistaneet myös verkon sekä tallennuksen virtualisoinnin ja ohjattavuuden ohjelmallisesti. Käytännössä siis ohjelmallisesti ohjattu tietokeskus on uutta ja sen käytännön vaikutukset, abstraktista aiheesta huolimatta tai ehkä siitä johtuen, ovat erittäin konkreettisia.
Ohjelmallisesti ohjatut verkot mahdollistavat verkon paremman hyötykäytön ja korkeamman turvallisuuden. Esimerkiksi, jos hyödynnetään VMwaren NSX:ää voidaan virtuaalikoneiden välinen liikenne rajoittaa fyysisen palvelimen sisälle, joka on käytännössä fyysisen palvelimen muistin hyödyntämistä virtuaalisia kytkimiä käyttäen. Toisaalta palomuuri voidaan toteuttaa ohjelmallisesti suoraan saman fyysisen raudan sisällä, jossa virtuaalikoneet sijaitsevat.
Pidemmälle vietynä, jos virtuaalikone siirretään toiseen fyysiseen palvelimeen tai vaikkapa julkiseen pilveen, liitetyt verkkomääritykset ja säännöt seuraavat virtuaalikonetta minne ikinä se päätyykään. Nämä ja monet muut ohjelmallisesti ohjattujen verkkojen ominaisuudet voivat merkittävästi parantaa ohjelmallisesti ohjatun tietokeskuksen tehoa ja turvallisuutta.
Ohjelmallisesti ohjatun tallennuksen hyödyt ovat myös laajavaikutteisia mutta valitettavan usein heikoiten ymmärrettyjä. Sen päähyödyt voidaan jakaa kontrollikerrokseen ja datakerrokseen. Kontrollikerroksessa on mahdollista toteuttaa automaattinen (tai vähintäänkin automatisoitu) provisiointi, mikä tekee tallennuksen palvelukatalogin toteuttamisesta erittäin helppoa. Tietysti myös näkyvyys on aivan eri tasoa, kun tietokeskusympäristön eri tallennusjärjestelmät voidaan tuoda yhden hallinnan alle ja siten tallennukseen liittyvät raportointihaasteet ovat historiaa.
Kuitenkin ehkä merkittävin etu ohjelmallisesti ohjatussa tallennuksessa on kyky hyödyntää hyödyketallennusta ja -tallennusjärjestelmiä. Vaikka kustannusetu hyödyketallennuksen käytössä on joissakin tapauksissa kyseenalainen, on tästä kyvystä strategista hyötyä, koska yrityksen tietokeskus palveluntarjoajana ei enää ole riippuvainen yhdestä tallennusjärjestelmätoimittajasta.
Ohjelmallisesti ohjatun tietokeskuksen ydin ei ole yksittäisissä osa-alueissa. Ydin on edellä mainittujen osa-alueiden yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä yksi ohjelmallisesti ohjattu kokonaisuus on se, mikä mahdollistaa kustannustehokkaan, suorituskykyisen ja agiilin tietokeskuksen rakentamisen, jolla pystytään palvelemaan organisaation toimintaa nyt ja tulevaisuudessa.
Tällä kokonaisuudella organisaation sisäiset palveluntarjoajat pystyvät sekä kilpailemaan palveluntarjoajien kanssa niin kustannusten kuin nopeuden osalta, että käyttämään julkisten palveluntarjoajien palveluita osana palvelutuotantoaan. Ja ohjelmallisesti ohjatulla tietokeskuksella mikä tahansa organisaatio on valmis tuottamaan ne infrastruktuuri- ja alustapalvelut, joita tarvitaan uuden sukupolven sovellusten palveluun – asia, joka on aikaisemmin ollut mahdollista vain pitkälle räätälöidyillä sovelluksilla ja alustoilla.
Mikko Toivonen
